Amalan yllätys!

 Tällä kertaa ois luvassa kissavideoo taas vaihteeks. Tässä kuvasin Amalaa, kun sillä näytti olevan hampaissaan joku saalis, sisilisko tai joku. Se tais hävittää sen ja sit se tuolla sitä tonkii, ja lähtee sitten minuu kohti, mutta sitten tuleekin grillikodan takaa ylläriiii...

Neljän kissan kokoiset terveiset

En tiedä nyt mikä on Bloggerin ongelma, että tuohon kanteen en saa kuvaa vaihdettua mutta tänne muuten lisättyä kyllä. Näillä mennään. :D Mutta tässäpä kissojen kesäiset kuvaterveiset:

Kaikki neljä kissaa siis täällä Rääkkylän maalaismaisemassa nyt elelevät ja niille on syntyny keskinäiset dynamiikkansa. Ella ja Pamela asuu toisessa talossa, Rilla ja Amala toisessa, kaikki siis kuitenkin samassa pihapiirissä. Kahden talon kissojen välit ei ole kuitenkaan ihan täysin ystävälliset. Pamela kykenee ulkoilemaan yhtä aikaa Rillan ja Amalan kanssa, se korkeintaan vähän sähisee ja murisee jos toinen sattuu kohdalle, mutta ei yleensä hyökkää. Ellakin kykenee olemaan ulkona yhtä aikaa, se suorastaan jopa saalistaa Rillaa ja Amalaa! Se aina lönkyttää omasta talostaan toisen talon kuistille odottamaan jos niistä toinen tai molemmat sattuisivat tulemaan ulos (tai yrittämään ulkoa sisälle), jotta se voisi jahdata niitä kuin raivohullu.

Ella ja Pamela "väärän" talon kuistilla.

Yleensä tämä jahtaaminen tapahtuu "ulospäin" niin, että kissat juoksee peräkanaa jonnekin päin pihaa, sitten saattaa kuulua tappelun ääniä, ja vähän ajan kuluttua Ella lönkyttää takasin vahtipaikalleen ja jahdattua kissaa ei näy. Amala katoaa jonnekin tietymättömiin, Rilla yleensä kiipeää jonnekin korkealle puuhun. Aika munattomia ovat kyllä R & A, kun eivät oikein pistä kampoihin vanhukselle, juoksevat vaan karkuun!

Tästä johtuen yleensä annamme toisillemme "Ella-varoituksen", mikä tarkoittaa, että Ella on ulkona, jolloin kannattaa varoa päästämästä toisen talon kissoja ulos. Kerran kuitenkin luulin Ellan olevan omassa talossaan sisällä, ja Rilla ja Amala marssivat päättäväisesti kohti ulko-ovea haluten ulos. Raotin ovea ja kauhukseni huomasin Ellan kuonon oven välissä. Tämä huomasi sekunnissa toiset kissat, otti hurjan raivoilmeen ja hyökkäsi sisälle! Rilla ja Amala juoksivat kauhuissaan karkuun ja alkoi hirmuinen takaa-ajo ja tappelu. Kuului sellasta elämellistä ulvontaa, kun Ella pyöritti Rillaa pitkin tuvan lattiaa. Karvaa lensi ja maljakko tippui lattialle. Äiti sai lopulta Ellan kuriin leipälapiolla ja heitti pihalle! Amala oli piiloutunut ja Rilla tärisi keittiönpöydällä. Valitettavasti aloimme saman tien siivota sotkua, enkä ottanut kuvaa siitä hävityksestä. Itsekin vähän tärisin sen jälkeen, oli se sen verran hurjan näköistä!

Sen takia olemme nyt ekstravarovaisia Ellan kanssa. Tapelkoot ulkona, mutta sisälle ei tarvitsisi tulla riehumaan!

Amala katselee voikukkapeltoa

Amala kasvillisuuden keskellä

Amala ja Rilla seikkailevat yhdessä (kesäkuun alussa). Nämähän on siis sisarukset, ja osaavat kyllä ulkoilla itsenäisestikin, mutta monesti liikkuvat myös kahdestaan. Naapurit kertoivat, että R & A oli tullut yhdessä katsastamaan heidän tiluksiaan.

R & A perunanistutushommissa!

Kukkuu!

Kasvimaa-apuri.

Vaikka Ella sai nyt tässä negatiivista julkisuutta, niin se on kyllä normaalitilassa (siis silloin kun hirviö-mode ei ole päällä) ihan yhtä suloinen kuin ennenkin! Suuret silmät tuijottaa ja se pyörii kuin väkkärä kun ruoka on tulossa. Tässä sillä oli jäänyt pesun jäljiltä kieli ulos ja sain tällaisen kuvan :D

Hetken päästä Rillakin löytyi kieli keskellä suuta! Kamerakäteni sattui olemaan nopea.

Rilla ja Amala lötköttämässä (ja Rillan kieli taas ulkona)

Amala taitaa olla katraan laiskin. Se syö ja nukkuu eniten, ja ulkoilee vähiten. No okei, ehkä Ella 13 v vie voiton nukkumisessa, mutta Amala 2 v ehdottomasti kerjää ruokaa eniten!

Pamela sen sijaan ulkoilee ahkerimmin! Toisinaan se viettää 15 tuntia päivästä ulkona, käy vaan ehkä välillä syömässä raksuja sisällä. Tässä Pamela istuu kellarin oven katolla ulkona ja Amala katsoo ikkunasta.

R & A oppivat pelkäämään Ellaa niin, että kehittivät selviytymiskeinon. Talon vastakkaiselle puolelle avautuva ikkunahan on selvästi pääsy toiseen maailmaan, jossa Ellaa ei ole! Tässä Rilla on tulossa sisään ja Amala lähdössä ulos. Yritämme kuitenkin koulia heitä pois tästä tavasta, ovi on kuitenkin huomattavasti helpompi heille avata kuin ikkuna...

Rilla lätkähti siivouksen ajaksi tuolille nostetun maton päälle loikomaan.

Vierailulla käynyt sukulaisvauva herätti epäilyksiä. Oliota tarkkailtiin monesta kulmasta ja aika kaukaa. Rilla lähempänä ja Amalan valkoinen nenä näkyy penkin alta.

Amala löysi hyvän päiväunipaikan kangaspuiden päältä.

Auringonsäde mukavasti lämmittää niskaa.

Toisinaan on hyvä lämmitellä mahapuoltaan uuninkylkeä vasten.

Pamela istumassa eräällä lempipaikoistaan. Tuosta on hyvä katsella alaspäin ja hyökätä pahaa-aavistamattoman päästäisen päälle. Pamela onkin ahkerin, ja oikeastaan ainut saalistaja tästä kissajengistä. Sillä on usein joku jyrsijäparka hampaissaan. Ensin se leikkii ruuallaan, antaa saaliin päästä karkuun ennen kuin ottaa sen uudestaan kiinni, ja sitten vikistä hampaissaan ennen kuin syö sen. Suolet jäävät kauniisti pihalle. Silti Pamela on pysynyt kissoistamme kevyimpänä! Se painaa hädin tuskin 3 kg!

Tässä puolestaan Amala saalistaa. Se löysi lattialla olevasta kattilasta suuren hämähäkin jonka sitten maiskutti suihinsa. Näinkin suurista saaliista huolimatta Amala on ennättänyt kasvattaa itsestään aika isokokoisen. Amalan massa on peräti yli 4,7 kg. (Sekä Ella että Rilla ovat neljän kilon paremmalla puolella.)

Tässä Amala jälleen lempipuuhissaan, eli nukkumassa. Miun sylissä! Mussukka.

Pyh Blogger!

Terve pitkästä aikaa! Oon tässä tänään innoissani päivitelly kaikkia blogejani ja nyt ois tämä kissablogi vuorossa. Blogger jonkun aikaa sitten ilmotti että miun kuvakiintiö on täynnä, enkä voi enää lisätä uusia kuvia, joten tänään poistin sitten sellasia vanhoja päivityksiä missä oli hirmusesti kuvia tuolta toisen blogin puolelta. Johan alko taas toimia!

Ajattelin sitten, että vaihdan tähän blogiin tuon kansikuvan ja sehän vaihtuikin, mutta siitä tuli ihan liian iso, joten poistin sen ja rupesin lataamaan pienempää tilalle, ja silloin tuli taas tämä ilmoitus, että oon ylittänyt kuvakiintiön. Mitenköhän se logiikka toimii, että se sen isomman tiedoston siihen latas ongelmitta, mutta pienempi ylitti sitten rajan...?

Tää blogi perustuu aika pitkälti kuviin, niin en tiiä miten tätä nyt tästä jatkas... En rupee kuvatilaa kumminkaan ostamaan, mutta kiva ois kissajuttuja päivitellä! Pitääköhän miun vaihtaa blogioperaattoria...

Mutta nyt ollaan sitten ilman kansikuvaa ainakin. Ja just ku miulla ois ollu taas pitkästä aikaa asiaa!

Kokeillaan suostuuko tää kuitenkin tähän lataamaan kuvan.

Näköjään! Ella näyttää siinä kieltä Bloggerille kun se ei oikein toimi loogisesti!

Kissat jälleen taakse jäi

Loma loppui ja piti taas suunnata länttä kohti, joten kissat jäi jälleen taakse Itä-Suomeen. Otin vielä viimeisenä iltana kisuloista kuvia uudella kamerallani. Se on sellanen iso mötikkä enkä oo vielä kunnolla opetellu sitä käyttämään, joten nää vois olla parempiakin, mutta tämmösiä nyt toistaseks kunnes opin kaikki sen salat!

Amala nukkuu joka yön tuolla vanhalla ruskealla nojatuolilla nallekarhut seuranaan.

Sitten sisko rapisteli jotain niin piti kääntyä kattomaan.

Enseminäollut.

Nokun täällä oli tämmönen pudonnut lehti niin sillä pitää leikkiä!

Ryömin tuolin alle...

Lopeta nyt jo sen salaman kanssa kun alkaa sattua silmiin.

Mummolassa on toinenkin samanlainen vanha ruskea nojatuoli eri paikassa, ja Amala tykkää nukkua (ja peseytyä) siinäkin.

Kissoja (kuten myös kavereita ja sukulaisia) nään seuraavan kerran livenä sitten toukokuussa, videopuheluiden kautta kenties aikasemminkin. Saa nähä keksinkö ennen sitä päivitettävää tähän blogiin! Toivottavasti.

Rilla tosiaan tykkää tästä kiikusta

Äiti on ottanu kuvia Rillasta kun se joka päivä antaa uuden poseerauksen.

31.12. päivän pose

1.1. päivän pose

Eipä tässä nyt sen kummempia :D Mutta tuossa tuolissa tuo kissa elää suurimmaks osaks.

Täällä taas

Olen siis joululomalla Suomessa, joten olen päässyt näkemään ja silittelemään rakkaita kissojani.

Kaikki neljä entistä kaupunkilaissisäkissaa elelevät nyt äitini kanssa Rääkkylässä, ja ovat tottuneet hienosti maalaiselämään ja itsenäiseen ulkoiluun. Toki jää yhä aikaa loikoilulle...

Pamela yrittää torkutella.

Rilla on ottanut tuvan eri tuolit hyvin haltuunsa. Tässä taidonnäytteitä kiikkutuolista.

Mummon pyörätuolinkin on Rilla ottanut haltuun.

Amala taas tykkää mummon suihkutuolista!

Joku ulkoilija oli käynyt lumisen auton päällä.

Loppuun vielä aiemmin syksyllä otettu video Rillan rakkaasta harrastuksesta. Ilmeisesti joku emostavieroittamisoire, joka on jääny vähän päälle, kun eihän tuo enää mikään pentu oo (1,5 v.)! Lutkun lutkun.

Toinen kohtaaminen

Tulin tänään kokeesta kotiin hyvin aurinkoisessa säässä, ja jotenkin siitä pihan poikki kävellessä juolahti mieleen, että missähän se kissa on. Sitten se samantien sattukin silmään, se kökötti yhen puun alla. Katoin siihen päin ja sanoin ks-ks-ks-ks ja se lähti söpöliini kipittämään minuu päin. Mie silitin sitä.

Sit lähin kävelemään omaa ovee kohti ja mirri kipitti perässä. Se livahti jalkojen välistä sisään rappukäytävään, ja sitten kun avasin kämpän oven niin mokoma livahti sinnekin :D kämppis oli olkkarissa syömässä ja katto vähän että mitäs tämä nyt on :D

Siellä se sit keittiössä kierteli, niin aattelin että varmaan helpoin saaha se ulos ruuan avulla. Pilkoin sille kalaa ja pistin maitoo kuppiin ja vein ulos.  Vähän vastahakosesti se seuras, mutta maito kyllä maistui! Jätin sen mussuttamaan ja hain jonkun ajan päästä lautaset pois. Kalaa oli vähän jälellä mut maito meni kokonaan!

Missähän se nyt viilettää... Ei se kyllä voi mikään villikissa olla, kun se nii nätisti istu keittiön nurkassa kun mie sitä sen ruokaa valmistelin. Ja turkkikin on pehmonen!

Ja edelleen miusta tuo on ihmeellisen saman näkönen ku Rilla ja Amala. Pitäskö tää nimetä jotenkin? Oisko se nyt se Kampela?