keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kuvapläjäys!

Tässä tulee nyt iso kasa kuvia, jotka on melkein kaikki
 miun äitien lähettämiä. 
Itsehän häippäsin muille maille niin olen kissatta :( mutta äitin luona on vieraillut jos jonkinlaista kattia omien lisäksi.
Myyry piiloutumassa kameralta...

Rilla meni äitin mukana metsään!

Rillukka! Metsä-seuralainen.

Pamelaa ramasee.

Varpaanvälipuhdistus

Mut oon mieki täällä nähny kissoja :) Tuommoisen ohi kävelin yks päivä. :D Piti ihan ottaa kuva todisteeksi.

Amala laatikossa.

Pamela rakennusmiehen auton katolla.

Galwaylainen kissa auton katolla!

Silitän häntä aina ohi kulkiessani :) Se on suloinen vanhus, naukaisee aina miulle.

Pamela kököttää.

Amala kököttää.

Miun kämppis antoi miulle kissasijaisen pahimpaan ikävään.

Rilla on höpötintti.

Pamela käänsi selkänsä.

Amala laukussa.

Rilla laukussa.

Joku laukussa?

Rilla altaassa.

Rilla ja Amala yhteisunilla!

Rilla laatikossa.

Amala laatikossa.


perjantai 17. elokuuta 2012

Pamela rohkeissa kuvissa


Pamela, meijän grid girl.


Pose tonne päin.


Haukotuspose.


Vaihtasko asentoo?


No ei vielä.





Alkaa jo käydä tylsäks...



No niin nyt riittää. Mene pois.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Kotiinpaluun vaikeus

Kuten aiemmin mainitsin, Rilla ja Amala ovat oppineet pelkäämään hurjaa Ellaa, joka usein päivystää ulko-oven luona verannalla. He ovatkin kehitelleet omat taktiikkansa, joilla pääsee kotiin turvallisesti.

Rilla tulee aina keittiön ikkunan taakse toiveenaan päästä sisään suoraan ikkunasta, jolloin ei tarvitse mennä verannan (ja sillä mahdollisesti loikoilevan Ellan) ohi. Se on sitten käytävä sieltä hakemassa. Tässä videolla esimerkki tästä:



Tässä tapauksessa Rillalta kuitenkin unohtui kesken matkan, että hän oli tulossa sisään...

Amalakin ilmaantuu joskus ikkunalaudalle, mutta useammin häntä saa huhuilla ulkoa, kun hän on jäänyt jonnekin kauemmas piiloon. Sieltä se sitten vastaa surkeilla naukauksilla huhuiluihin, ja lähtee juoksemaan kohti yhä kovaäänisesti naukuen. Tässä esimerkki Amalan kotiinpaluusta. En ehtinyt saada kameraa päälle ennen kuin se jo juoksi kohti, eikä naukaisutkaan taida kuulua kovin hyvin, mutta kumminkin:



Videolta käy ilmi, kuinka tarkkaan ja pelokkaasti Amala skannaa kuistin, että eihän se Ella varmasti ole tässä vahtimassa! Sama prosessi käydään läpi myös ulos lähtiessä (siksi näitä on vähän hidasta saada ulostautumaan...)

Tuossa Amalan otsassa näkyy myös sellainen kumma "aukko". Amalalla on ollu tosi paljon punkkeja tänä kesänä ja eräästä jäi jäljelle tuohon kulmaan pieni haava, joka koko ajan aukeaa uudestaan. Mutta jospa se kohta pääsisi paranemaan... Ella ja Amala johtavat kesän punkkitilastoa. Rillalla ja Pamelalla niitä on ollut myös mutta ei läheskään niin paljon.


Tuossa yksi ällöttävä punkki punkeroinen, Ellasta nyppäisty! Niitä on äiti saanut irrottaa kymmeniä. (Miulta ei oikein luonnistu ja kissat vaan lähtee karkuun ku mie yritän...)

Amalan yllätys!



 Tällä kertaa ois luvassa kissavideoo taas vaihteeks. Tässä kuvasin Amalaa, kun sillä näytti olevan hampaissaan joku saalis, sisilisko tai joku. Se tais hävittää sen ja sit se tuolla sitä tonkii, ja lähtee sitten minuu kohti, mutta sitten tuleekin grillikodan takaa ylläriiii...

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Neljän kissan kokoiset terveiset

En tiedä nyt mikä on Bloggerin ongelma, että tuohon kanteen en saa kuvaa vaihdettua mutta tänne muuten lisättyä kyllä. Näillä mennään. :D Mutta tässäpä kissojen kesäiset kuvaterveiset:

Kaikki neljä kissaa siis täällä Rääkkylän maalaismaisemassa nyt elelevät ja niille on syntyny keskinäiset dynamiikkansa. Ella ja Pamela asuu toisessa talossa, Rilla ja Amala toisessa, kaikki siis kuitenkin samassa pihapiirissä. Kahden talon kissojen välit ei ole kuitenkaan ihan täysin ystävälliset. Pamela kykenee ulkoilemaan yhtä aikaa Rillan ja Amalan kanssa, se korkeintaan vähän sähisee ja murisee jos toinen sattuu kohdalle, mutta ei yleensä hyökkää. Ellakin kykenee olemaan ulkona yhtä aikaa, se suorastaan jopa saalistaa Rillaa ja Amalaa! Se aina lönkyttää omasta talostaan toisen talon kuistille odottamaan jos niistä toinen tai molemmat sattuisivat tulemaan ulos (tai yrittämään ulkoa sisälle), jotta se voisi jahdata niitä kuin raivohullu.


Ella ja Pamela "väärän" talon kuistilla.

Yleensä tämä jahtaaminen tapahtuu "ulospäin" niin, että kissat juoksee peräkanaa jonnekin päin pihaa, sitten saattaa kuulua tappelun ääniä, ja vähän ajan kuluttua Ella lönkyttää takasin vahtipaikalleen ja jahdattua kissaa ei näy. Amala katoaa jonnekin tietymättömiin, Rilla yleensä kiipeää jonnekin korkealle puuhun. Aika munattomia ovat kyllä R & A, kun eivät oikein pistä kampoihin vanhukselle, juoksevat vaan karkuun!

Tästä johtuen yleensä annamme toisillemme "Ella-varoituksen", mikä tarkoittaa, että Ella on ulkona, jolloin kannattaa varoa päästämästä toisen talon kissoja ulos. Kerran kuitenkin luulin Ellan olevan omassa talossaan sisällä, ja Rilla ja Amala marssivat päättäväisesti kohti ulko-ovea haluten ulos. Raotin ovea ja kauhukseni huomasin Ellan kuonon oven välissä. Tämä huomasi sekunnissa toiset kissat, otti hurjan raivoilmeen ja hyökkäsi sisälle! Rilla ja Amala juoksivat kauhuissaan karkuun ja alkoi hirmuinen takaa-ajo ja tappelu. Kuului sellasta elämellistä ulvontaa, kun Ella pyöritti Rillaa pitkin tuvan lattiaa. Karvaa lensi ja maljakko tippui lattialle. Äiti sai lopulta Ellan kuriin leipälapiolla ja heitti pihalle! Amala oli piiloutunut ja Rilla tärisi keittiönpöydällä. Valitettavasti aloimme saman tien siivota sotkua, enkä ottanut kuvaa siitä hävityksestä. Itsekin vähän tärisin sen jälkeen, oli se sen verran hurjan näköistä!

Sen takia olemme nyt ekstravarovaisia Ellan kanssa. Tapelkoot ulkona, mutta sisälle ei tarvitsisi tulla riehumaan!


Amala katselee voikukkapeltoa


Amala kasvillisuuden keskellä


Amala ja Rilla seikkailevat yhdessä (kesäkuun alussa). Nämähän on siis sisarukset, ja osaavat kyllä ulkoilla itsenäisestikin, mutta monesti liikkuvat myös kahdestaan. Naapurit kertoivat, että R & A oli tullut yhdessä katsastamaan heidän tiluksiaan.



R & A perunanistutushommissa!


Kukkuu!


Kasvimaa-apuri.


Vaikka Ella sai nyt tässä negatiivista julkisuutta, niin se on kyllä normaalitilassa (siis silloin kun hirviö-mode ei ole päällä) ihan yhtä suloinen kuin ennenkin! Suuret silmät tuijottaa ja se pyörii kuin väkkärä kun ruoka on tulossa. Tässä sillä oli jäänyt pesun jäljiltä kieli ulos ja sain tällaisen kuvan :D


Hetken päästä Rillakin löytyi kieli keskellä suuta! Kamerakäteni sattui olemaan nopea.


Rilla ja Amala lötköttämässä (ja Rillan kieli taas ulkona)


Amala taitaa olla katraan laiskin. Se syö ja nukkuu eniten, ja ulkoilee vähiten. No okei, ehkä Ella 13 v vie voiton nukkumisessa, mutta Amala 2 v ehdottomasti kerjää ruokaa eniten!


Pamela sen sijaan ulkoilee ahkerimmin! Toisinaan se viettää 15 tuntia päivästä ulkona, käy vaan ehkä välillä syömässä raksuja sisällä. Tässä Pamela istuu kellarin oven katolla ulkona ja Amala katsoo ikkunasta.


R & A oppivat pelkäämään Ellaa niin, että kehittivät selviytymiskeinon. Talon vastakkaiselle puolelle avautuva ikkunahan on selvästi pääsy toiseen maailmaan, jossa Ellaa ei ole! Tässä Rilla on tulossa sisään ja Amala lähdössä ulos. Yritämme kuitenkin koulia heitä pois tästä tavasta, ovi on kuitenkin huomattavasti helpompi heille avata kuin ikkuna...


Rilla lätkähti siivouksen ajaksi tuolille nostetun maton päälle loikomaan.


Vierailulla käynyt sukulaisvauva herätti epäilyksiä. Oliota tarkkailtiin monesta kulmasta ja aika kaukaa. Rilla lähempänä ja Amalan valkoinen nenä näkyy penkin alta.


Amala löysi hyvän päiväunipaikan kangaspuiden päältä.


Auringonsäde mukavasti lämmittää niskaa.


Toisinaan on hyvä lämmitellä mahapuoltaan uuninkylkeä vasten.


Pamela istumassa eräällä lempipaikoistaan. Tuosta on hyvä katsella alaspäin ja hyökätä pahaa-aavistamattoman päästäisen päälle. Pamela onkin ahkerin, ja oikeastaan ainut saalistaja tästä kissajengistä. Sillä on usein joku jyrsijäparka hampaissaan. Ensin se leikkii ruuallaan, antaa saaliin päästä karkuun ennen kuin ottaa sen uudestaan kiinni, ja sitten vikistä hampaissaan ennen kuin syö sen. Suolet jäävät kauniisti pihalle. Silti Pamela on pysynyt kissoistamme kevyimpänä! Se painaa hädin tuskin 3 kg!


Tässä puolestaan Amala saalistaa. Se löysi lattialla olevasta kattilasta suuren hämähäkin jonka sitten maiskutti suihinsa. Näinkin suurista saaliista huolimatta Amala on ennättänyt kasvattaa itsestään aika isokokoisen. Amalan massa on peräti yli 4,7 kg. (Sekä Ella että Rilla ovat neljän kilon paremmalla puolella.)


Tässä Amala jälleen lempipuuhissaan, eli nukkumassa. Miun sylissä! Mussukka.